Työharjoittelu jatkuu...

Toinen viikko työharjoittelua takana. 

Viikon alku meni aika samalla tavalla kuin viime viikolla. Aamut aloitan pukemalla työvaatteet päälle (tarkoitukseni oli myös pestä työvaatteet kotona tämän viikonlopun aikana, mutta tietenkin unohdin ne työpaikalle.), imuroimalla ja luuttuamalla lattiat, siivouksen hoidan paljon nopeammin ja en kiinnitä siihen niin paljon huomiota, koska lattia on likainen joka tapauksessa tunnin tai parin sisällä. Kaikki muutkin asiat, mitä opin ensimmäisellä viikolla alkaa sujua aika rutiininomaisesti.

Ensimmäiseen viikkoon erona on myös se, että minulla on enemmän tehtävää, koska henkilökuntaa on nyt normaali määrä (viime viikolla oli kaksi henkilöä minun lisäksi, kuten viime postauksessa mainitsin, nyt vain yksi henkilö).

Keskiviikkona sain juuri ennen työaikani päättymistä tunnukset kassajärjestelmään, joten torstaista lähtien olen pystynyt myymään tuotteita asiakkaille ja tekemään suurimman osan työtehtävistä, mitä muutkin tekevät liikkeessä, paitsi tietenkin kaikista vastuullisimpia tehtäviä. 

Kassan käyttäminen on monimutkaisempaa kuin oletin, torstaina olin ihan hukassa sen käytössä, koska en ollut koskaan käyttänyt vastaavaa, käsittelin vain muutaman asiakkaan sinä päivänä ja pahoittelin hidasta palvelua. Ensimmäisen asiakas myös teki kokemuksen vähän hankalammaksi, koska halusi maksaa osan tuotteesta käteisellä ja loput kahdella eri pankkikortilla, enkä tietenkään tiennyt miten se tehdään kassassa.

Perjantaina pyydettyäni sain harjoitella haluamani ajan ”training modessa” kassankäyttöä eli pystyin kokeilemaan kaikkia eri toimintoja virtuaalisesti, jotta oppisin kassan kaikki komennot ilman, että tarvitsisi mokailla ja sekoilla asiakkaiden edessä. Puolen tunnin sisällä olikin kaikki peruskomennot kokeiltu ja olin paljon valmiimpi työskentelemään kassalla.

Kassatyöskentelyn vaikein puoli on muistaa kaikki asiat mitä pitää tehdä, ensimmäisenä kysytään kanta-asiakaskorttia, jos ei löydy niin kysytään asiakkaalta haluaisiko semmoisen (tehdessä kortin unohdin useasti pyytää sopimukseen allekirjoituksen, koska tulostin ei ole näkyvillä niin muistin ottaa paperin sieltä vasta asiakkaan lähdettyä.).

Minun myös pitää tarkkailla mitä sanon asiakkaille, kerran kysyin asiakkaalta ”saako lähettää ¨spämmiä¨?” kun kysyin lupaa markkinointiviesteihin tehdessäni asiakaskorttia, enkä olisi edes huomannut sitä, jos työnantaja ei olisi huomauttanut asiasta.

Asiakkaan ostaessa videopelin pitää myös muistaa kysyä haluaako asiakas pelille vuoden tai kahden vuoden takuun, joka maksaa eurosta ylöspäin pelin hinnasta riippuen, takuun otettua peli vaihdetaan samanlaiseen peliin käytettynä, jos tuote hajoaa. Sen lisäksi pitää muistaa laittaa pelikotelon sisälle cd-levyt ja muut asiat, jotka eivät ole kotelossa valmiina, 

Kassalla pitää myös aina huomioida ikärajoitukset, joissakin peleissä on ikärajat, joten niitä emme myy alaikäiselle tai osta niitä alaikäiseltä. Alaikäiselle saa myydä enintään 50 euron edestä virtuaalituotteita eli esimerkiksi xbox-, playstation- tai steamrahaa.

Ostamme myös käytettynä pelejä asiakkailta, siinä pätee ikärajoitukset, sen lisäksi pitää tarkistaa tuotteiden kunto ja tarkistaa, että tuotteissa ei ole mitään muuta epäilyttävää.

Normaalista poikkeavana pitää myös muistaa antaa ostoskeskuksen arvontalippu kuitin mukana, minkä unohtaa myös kokeneemmat myyjät välillä.

Niiden lisäksi huomattava määrä muutakin muistettavaa kassalla, joten älkää ihmetelkö, jos kassamyyjä näyttää olevan välillä hukassa tai myyjä ei aina jaksa hymyillä.

Funny facts: Jokaisella myymälän työntekijällä on parta, sekä ainakin puolella henkilökunnasta on myös korkeanpaikankammo kuten itsellänikin, joudumme välillä käyttämään tikkaita, koska osa tuotteista on sijoitettu hyllyille katon rajalla.

Olen myös nyt hämmentynyt, että sain kyseisestä liikkeestä työharjoittelupaikan. Oletin haettuani paikkaani, ettei sinne ole moni hakenut, mutta nyt saan itse käännyttää useamman henkilön päivittäin pois, koska liike ei ole ottamassa ketään ollessani siellä. Tietysti erona on se, että kävin itse hyvissä ajoin kysymässä ja olen lievästi vanhempi kuin suurin osa hakijoista.